Äänibrändi

Ääni mediana

Vaikka hurina ei ole äänittäessä yleensä hyvä asia, voidaan silti sanoa että audiolla hurisee varsin hyvin. Suomalaiset ovat radion suurkuluttajia, jopa poikkeuksellisella tavalla. Pitkien välimatkojen maassa radion kuuntelulla on pitkä perinne ja vaikka lineaarisen radion kuolemasta on puhuttu pitkään, on sen kuuntelu pysynyt silti vakaana vuosikymmenestä toiseen. Radioa kuunnellaan keskimäärin 2,5h viikossa, vanhat enemmän ja nuoret vähemmän. Vastaavasti nuoret kuuntelevat vähemmän radiota, mutta enemmän podeja, joihin sitten käytetäänkin yli 3h viikossa. Kuunneltu media näyttelee tärkeää roolia suomalaisten arjessa ja äänen siivu median kokonaiskakussa jatkaa kasvuaan.

Brändi

Brändillä on kaksi tehtävää: erottua kilpailijoista ja pystyä synnyttämään luottamusta. Tuttuus on turvallista ja syntyy toistosta: mitä enemmän brändi on läsnä asiakkaan arjessa, sitä vahvempi tunneside siihen muodostuu. Yrityksissä käytetään merkittävästi resursseja näköaistin kautta tapahtuvan viestinnän suunnitteluun. Kolajuoman lasipullo, putkilosipsien hyperbolinen paraboloidi ja urheiluvälinevalmistajan kolme raitaa ovat ikonisia muotoja, jotka tunnistamme ensisilmäyksellä. Logot, fontit, värimaailmat ja kuvapankit saavat huomiota osakseen ja logotiedoston saatteena saattaa tulla pikselin tarkkuudella speksattu käyttöohje sen käytöstä.

Videomainos kuitenkin muuttuu äänimainokseksi sillä hetkellä, kun katsoja kääntää ruudulle selkänsä. Tämän takia markkinoinnin ja audiovisuaalisen viestinnän kokonaisuuteen kuuluu erottamattomasti äänibrändi, eli se miltä brändi kuulostaa, kun suljemme silmämme.

Äänibrändin suunnittelu

Äänibrändin muoto vaihtelee ja se voi sisältää musiikkia, ääniefektejä, äänimaisemia tai tiettyjä ääninäyttelijöitä, eli brändiääniä. Tiivistetyimmillään äänibrändi voi olla muutaman sekunnin mittainen käyttöjärjestelmän avausääni ja rönsyilevimmillään pitää sisällään vaikkapa levyllisen omakustanteista musiikkia.

Logo on brändin symboli. Vastaavasti äänilogo (tai audiologo) on äänibrändin symboli, kokonaisuuden auditiivinen keihäänkärki. Musiikkivertausta käyttämällä voidaan ajatella, että äänilogo on biisin vihellettävä tunnusmelodia ja kokonaisvaltaiseen äänibrändiin kuuluvat myös säkeistöt, c-osat ja instrumentaatiot. Tunnusmelodian täytyy olla mieleenpainuva ja biisin muiden osien tulee johdatella kohti tunnusmelodiaa ja tukea sitä. Jos miettii onnistunutta äänilogoa, niin jokainen suomalainen tietää, mikä kioskiketju on kaiken lisäksi lähellä ja minkälaista siellä on asioida.

Windows 95:n käyttöjärjestelmän avausääni oli aikanaan maailman soitetuin ääni. Kuuden sekunnin mittainen äänilogo saattaa kuulostaa paperilla yksinkertaiselta tehdä, mutta säveltäjä Brian Eno kertoi kuvaavasti kuinka hänelle saapuneessa briiffissä toivottiin käynnistysäänen olevan inspiroiva, universaali, optimistinen, futuristinen, tunteellinen ja ties mitä ja briiffin lopussa ilmoitettiin tälle kaikelle olevan aikaa 3,25 sekuntia.

Äänibrändi suunnitellaan mittatilaustyönä tarpeeseen. Verkkokoulutuksia tekevä yritys hyötyy webinaarin odotustilan äänimaailman suunnittelusta ja monikanavaista videota tekevälle firmalle on tarkoituksenmukaista luoda äänikirjasto videotuottajien työtä nopeuttamaan. Kun audiovisuaalisen sisällön taustaääninä käytetään samaa tekijänoikeusvapaata stock-musiikkia kuin muillakin brändeillä, menetetään mahdollisuus erottautua ja jäädä mieleen.

Hyvin suunniteltu äänibrändi jalkautuu läpi asiakaskokemuksen ja esimerkiksi pankille rakennetun ääni-identiteetin voi jalkauttaa niin mainontaan, puhelinvaihteen jonotukseen kuin konttorien äänimaisemointiinkin. Mitä useammin asiakas törmää brändin äänimaisemaan, sitä syvempi suhde brändiin muodostuu.

Mainonnassa jätetään hyödyntämättä äänisuunnittelun potentiaalia, kun äänimainos on peräisin copywriterin kynästä ja toteutetaan teksti edellä. Tällöin äänisuunnittelijan rooliksi jää värittää tekstillä piirrettyjen ääriviivojen sisään jäävä alue, eikä ääni toimi viestin ajavana voimana.

Ääni on universaali kieli, sillä musiikki ja äänet herättävät mielikuvia tehokkaasti yli kielimuurien. Äänellä vaikutetaan suoraan tunteisiin, ohi rationaalisen ajattelun. Se on kuin villihevonen; se on onnellisimmillaan päästessään kirmaamaan maailmaan vapaana. Parhaastakaan äänibrändistä ei ole hyötyä, jos se jää koristamaan pöytälaatikkoa ja siksi äänibrändin käytön ohjeistus on olennainen osa brändikäsikirjaa.

Miksi Artlab?

Niin taiteessa, mainonnassa ja rakkaudessakin on tarkoitus jäädä mieleen, jolloin täysin harmoninen ja ennalta-arvattava äänimaisema ei aja asiaa. Pienet säröt ja totutusta kaavasta poikkeamiset tuovat särmää ja tuottavat mielenkiintoista jälkeä. Livin’ On A Prayerin viimeistä kertosäettä edeltävästä osiosta puuttuu viimeinen isku, jolloin ikoninen terssiin moduloitu “We’re halfway there” läiskähtää tärykalvoille voimakkaammin kuin mitä kuulija olettaa.

Artlab on äänen Sveitsin linkkuveitsi. Olemme äänisuunnitelleet fyysisiä tiloja, tapahtumia, mainoksia, elokuvia, kuunnelmia ja jopa erotiikkaa. Taidamme säveltämisen, äänisuunnittelun, äänikäsikirjoittamisen ja tiedämme mikä soundaa hyvältä – ja ennen kaikkea milloin polulta kannattaa poiketa. Klassikot syntyvät, kun kaavaa rikotaan.

Haluatko kuulla miten sinä voisit hyödyntää ääntä oman organisaatiosi viestinnässä? Otetaan kahvikupposet ja keskustellaan asiasta.

Anttoni Palm
anttoni@artlab.fi
044 333 1747