Mitä studioaika maksaa? Äänitysstudion hinta. 3/3

Mitä studioaika maksaa -blogisarjan toisessa osassa avasimme tuotettavaksi tulleen bändin artistikaarta, mitä kaikkea Artlabin taiteellinen tuotanto voi sisältää ja kuinka kauan eri työvaiheisiin saattaa mennä. Kolmannessa osassa puhumme äänitystilan vaikutuksesta lopputulokseen. Sarja kannattaa lukea kokonaisuudessaan – täältä löytyy ensimmäinen osa.

Viimeisessä osassa kyseessä on livenä soittava orkesteri, jolla on valmiiksi sovitettu ja tuotettu kappale. Tällainen kokoonpano haluaa äänitysstudiolta tyypillisesti vain äänityspalvelun hyvällä tilasoundilla – tuottajaa ei enää tarvita. Kutsuimme aikaisempaa esimerkkiyhtyettämme Dimensiolähettiläiksi, joten saakoon tämä yhtye nimen “Huopatossuorkesteri”. Lisäksi kerromme, kuinka monta studiopäivää yhtyeet ja artistit keskimäärin käyttävät tuotantoihinsa.

Onko äänitystilalla väliä?

Tarja Turunen yhtyeineen Artlabilla

Saapuminen paikalle, soundcheck, soittajien asettelu

Livenä äänitettäessä soundcheckiin saavutaan koko bändin voimin, mieluusti samaan aikaan. Soittajat hakeutuvat studioon ja avaavat joko Facebookin tai soitinlaukkunsa.

Soittajat ja mikrofonit asetellaan paikoille, joissa instrumenttien halutaan stereokuvassa kuuluvan. Huopisten mikitykset aloitettiin ambienssi- eli tilamikkien kirurgintarkalla asettelulla. Ambienssien lisäksi livetaltioinnissa lähimikitetään yleensä eri instrumentit, kuten rummut, kontrabasso, piano, kitarat, puhallinsektio, laulajat ja niin edelleen. Mikkien oikealla sijoittelulla saadaan samassa tilassa oleva bändi kuulostamaan juuri siltä, että he soittaisivat edessäsi. Tätä usein haetaan. Paitsi jos on The Beatles.

Isoimmissa studioissa on useampia äänityshuoneita, jolloin esimerkiksi vahvistimet voidaan halutessa eristää soittajista selkeän ja jälkeenpäin helpommin muokattavan soundin aikaansaamiseksi. Äänittäessä livenä jokainen mikki, soittaja, instrumentti, ovi, tyyny, sermi, pienhiukkanen tai muu aineen fyysinen olomuoto vaikuttaa äänitteen kokonaissoundiin.

Jokaisella äänityshuoneella on luonnollisesti oma akustinen persoonallisuutensa. Nurkat ja huoneet läpikotaisin tunteva, satoja sessioita äänittänyt ammattiseppä tunteekin studionsa syvimmät sopukat ja osaa ennakoida syy-seuraussuhteita eri ääniteknisille valinnoille.
Täällä Artlabilla käytämme usein myös tarkoin varjeltua salaisuuttamme – soittotilat yhdistävää Käytävää (™). Kun tämä arkkitehtoninen plugari mikitetään ja soittotilojen ovet pidetään auki, saadaan nauhalle luomukaikua yhden liu’un taakse. Käytävään (™) voi kiinteiden kaiutin- ja mikkiasennuksien ansiosta ajaa raitoja jälkikäteenkin, mutta paras lopputulos saadaan, kun kaikupohja valetaan jo äänitysvaiheessa.

Artlab Studio

Liveäänitykset

Livebändit harjoittelevat äänitettävät biisit mieluisaan kuntoon. Kun tarkoituksena on taltioida hyvin treenattua elävää musiikkia, itse äänitysvaiheeseen saattaa mennä yllättävän vähän aikaa. Riippuen yhtyeen tikistä, yhden biisin purkittamiseen saatetaan käyttää kahdesta kolmeen ottoa. Huopatossuorkesteri kuului enemmistöön, ja sai taltioitua haluamansa fiilikset parilla vedolla. Kolmaskin taltioitiin fiiliksen vuoksi, hieman enemmän hullutellen.

Jotkut poppoot tarkoituksella jättävät improvisoinnille tilaa ja nauhalle tallentuva versio on vain yksi versio jatkuvasti kehittyvästä organismista. Nämä ovat tietty yksilöllisiä valintoja.

Vaikka internet on pullollaan “recorded live in studio” -videoita, todellisuudessa vähintään laulu äänitetään usein joka tapauksessa uusiksi. Se saavutetaan parhaiten äänittämällä lauluosuudet mahdollisimman kaiuttomassa huoneessa.

Kun pohjat ovat purkissa, kannattaa varata pari tuntia instrumenttien overdubbauksille, laulustemmoille ja mitä ikinä narulle tulleesta äänimaalauksesta puuttuukaan.

Liveäänitysten fiilis on ensiarvoisen tärkeä asia. Me koitamme jatkuvasti pitää paikan hengabiliteetin myös itsellemme mahdollisimman korkeana. Välipala jääkaapissa, riittävän tuore kahvi, soveltuva valaistus ja studion yleinen siisteys vaikuttavat paljon. Usein äänittäjä toimii myös työnjohtajana – päivystävänä studiopsykologina.

Editointi ja miksaus

Myös liveyhtyeiden tapauksessa raitojen editointia, feidauksia ja perussiivousta tehdään äänitysten lomassa. Joskus huomataan vasta äänitysten jälkeen, että ensimmäisen oton alkupuoliskossa on enemmän texasia kuin muuten mainiossa toisessa otossa. Vaikka kyseessä on livetaltiointi, mikään universumin ohjesääntö ei estä yhdistelemästä eri ottoja. Lopputulos ratkaisee. Huopatossuorkesterin (kuten monen muunkin bändin) mielestä tällainen on kuitenkin huijausta ja ensimmäinen veto soundasi muutenkin loppupeleissä parhaalta. Livessä pitää olla vähän vaaran tuntua eikä Robert Johnsoninkaan tarvinnut.

Kun äänityspuoli on kunnossa, siirrytään miksaukseen. Akustisen kokoonpanon kohdalla maalataan merkittävästi kevyemmällä pensselillä kuin esimerkiksi raskaasti koneistetussa popmusiikissa. Miksaus tapahtuu enemmänkin availemalla liukuja kuin prosessoinneilla ja efekteillä: kaikki tarvittava on usein soittajien sormissa. Pitää vain löytää oikea valaistus.

Livenä soittavan kokoonpanon miksaus on kuin soittaisi itse tilaa. Tilan herkkunurkat ovat tuttuja ja soittajat asetellaan niiden mukaan. Usein tällaisen musiikin sovituksissa on mietitty tarkkaan eri soittimien taajuusalueet jo ennakkoon, joten harvoin mitään lähdetään varsinaisesti karsimaan pois.

Ryysyistä rikkauksiin

Lähtökohtaisesti jokainen äänen ammattilainen on käynyt läpi samat vaiheet. Ensimmäiset purkkaviritelmät navetassa tai vanhempien kellarissa, lukemattomat yöt alan kirjallisuuden ja opetusvideoiden parissa, onnistumiset ja totaaliset katastrofit. Tuottajuus on kutsumusammatti.

Äänen ja musiikin kanssa parisuhteen solminut henkilö alkaa pikkuhiljaa ymmärtää mikrofonien, äänitystilojen, äänilähteiden ja -prosessoreiden syy-seuraussuhteita. Kellarit muuttuvat työhuoneiksi, mikkiarsenaali muhevammaksi ja sulkapallomailaan viritetyt sukkahousut laadukkaaksi pop-filtteriksi. Äänen tallentamiseen liittyviä kompromisseja pitää jokaisen hankinnan jälkeen tehdä vähän vähemmän.

”Äänen tallentamiseen liittyviä kompromisseja pitää jokaisen hankinnan jälkeen tehdä vähän vähemmän.”

Vuonna 2012 alkoi yhdeksän kuukauden projekti, kun Artlabin tuottajat päättivät perustaa vanhaan lääketehtaaseen äänitysstudion, jossa kaluston-, fiiliksen- ja tilanpuute olisi historiaa. Lattia valettiin, seinät rakennettiin, johdot vedettiin. Janne Riionheimon suunnittelemaa akustiikkapohjaa pimpattiin läbiläisellä tunnelmalla. Liikuteltavat akustiikkaelementit ja mittava kalusto varmistivat tilan monikäyttöisyyden. Käytävä (™) valmistui puolivahingossa. Artlab Studio kätilöitiin tähän maailmaan lopulta 5.5.2013 ja Läbi aloitti toimintansa.

Mitä tämä kaikki sitten on maksanut vuoteen 2018 mennessä? Joka päivä itsensä takaisin. Artlabin läpi on kulkenut satoja levyjä. Jokainen meistä saa jatkuvasti olla uskomattoman lahjakkaiden muusikoiden mukana luomassa taidetta tähän maailmaan. Se riittää.

Mitä studioaika maksaa? Äänitysstudion hinta?

Kuten kaikillta palveluntarjoajilta, meiltä kysytään usein hinta-arviota tulevalle tuotannolle. Kysymys on haastava, sillä taiteelliset projektit eroavat toisistaan suuresti. Joskus voi riittää iltapäivä, kasiraituri ja rock n’ roll, toiset haluavat panostaa teokseensa parin vuoden veret, hien ja kyyneleet. Näkemyksiä, genrejä, kappaleita ja ihmisiä on loputtomiin, eikä vastauksen antaminen ole yksiselitteistä.

Haluamme kuitenkin avata taiteilijan ja taloushallinnon välistä kuilua, joten päädyimme laskemaan keskiarvoja sellaisista tuotannoista, joissa yhtye tai artisti on käynyt läpi koko Artistikaaren. Skaala on mieletön, sillä mukaan mahtuu luonnollisesti kaikenlaista. Tilastot auttavat kuitenkin hahmottamaan levynteon hintaluokkaa.

Artlab Studion yhtyeet ja artistit viettävät meillä aikaa keskimäärin seuraavasti:
Sinkku (1 kappale) = 2-4 päivää
EP (n. 4-5kappaletta) = 5-10 päivää
Kokopitkä albumi (yli 6 kappaletta) = 10+ päivää

 

Vilkaise myös nämä